Koruttamon tarina

Koruttamo – suuri tarina oman kutsumuksensa löytämisestä

Minä olen Sanna-Maaria Ahola. Luet parhaillaan Koruttamon syntytarinaa.

Vietin lapsuuteni Rovaniemellä. Minulla oli tapana keräillä metsästä kiviä ja kantaa niitä aarteiksi omaan nukkekotiini. Silloin en osannut vielä kuvitellakaan, että minusta tulisi koruartesaani.

Kivet ovat kiehtoneet minua aina, ja tämän intohimoni jaan nykyään kolmevuotiaan tyttäreni kanssa. Luonnonkiviä lähtee matkaamme niin lenkkipoluilta kuin metsän siimeksestäkin. Harrastukseni on vuosien mittaan muuttanut muotoaan, ja nykyään keräilen luonnonkivien lisäksi myös sisustus-, jalo- sekä korukiviä.

Lapsena ja nuorena harrastin kivien keräilyn lisäksi paljon erilaista urheilua, yleisurheilusta aina kamppailulajeihin asti. En nähnyt itseäni käsityöläisenä, koska ompelukoneen langat ja virkkuukoukut eivät innostaneet ja niiden kanssa toimiminen oli haastavaa. Kuvaamataidostakin tuli seiska, koska minusta tuntui, etten ollut hyvä piirtämään. Koiran kouluttaminen ja liikunta olivat silloin minun oma juttuni.

Kun toisen asteen opinnot tulivat ajankohtaisiksi, opiskelut veivät minut hetkeksi muihin maisemiin. Opiskelin Oulun ammattilukiossa ravintolakokiksi. Opintojen jälkeen muutin takaisin Rovaniemelle. Ensin kiinnostuin harrastusmielessä kansanopiston keramiikkakurssista, mutta kun tutustuin kurssitarjontaan, päätin valita sittenkin hopeakorukursseja. Töiden ohella kävin kolme kansalaisopiston kurssia: muinaisketjujen, hopeasavitöiden ja sormuksien sekä riipuksien valmistuskurssit. Näiden kurssien aikana päätin lähteä opiskelemaan korualaa.

Tieni vei Kouvolaan koru- ja pienesineartesaanikoulutukseen. Parin viimeisen opiskeluvuoden aikana tein koulun ohella tilaustöitä. Olen jatkanut tilaustöiden tekemistä valmistumiseni jälkeen koko ajan. Ala on imaissut minut mukaansa. 

Sain tunnustusta taidoistani, kun voitin jaetun ensimmäisen sijan Ulvilan Vuoden nuori korutaiteilija -kilpailussa vuonna 2016. Se on kannustanut minua jatkamaan työskentelyä korujen parissa.

Suunnittelijana minulle on tärkeää, että koru tuntuu kestävältä ja laadukkaalta. Käytän koruissani reiluja materiaalivahvuuksia. En pihistele käyttämäni metallin määrässä, koska haluan, että korut kestävät arkikäyttöä vääntymättä ja kääntymättä. Valmistamieni korujen on tarkoitus kestää perintökoruina sukupolvelta toiselle. Haluan myös kantaa korteni kekoon puhtaamman ja ekologisemman luonnon ja maapallon puolesta. Siksi suurin osa koruista on tilauksesta valmistettavia. Minulla on varastossa pieniä määriä korusarjojen valmiita hopeisia tuotteita sekä valmistusmateriaaleja, mutta kultaiset korut valmistan aina tilauksesta.

Pyrin valmistamaan korut niin, että kuluvat osat (riipuslenkit, lukot ja ketjujen kiinnityslenkit) on helppo vaihtaa eivätkä korjaustyöt vaikuta korun koristeosan etupuoleen. Lisäksi suunnittelen erilaisia ratkaisuja kuluvien osien käyttöiän pidentämiseksi.

Minulla on tunneside kaikkiin valmistamiini koruihin, ja toivon, että ne ovat kantajilleen mieluisia. Käytän koruja niin arjessa kuin juhlassa, koska ne muistuttavat minua sinnikkyydestä ja piristävät jokaista päivääni. Kehut, joita olen saanut valmistamistani koruista, kannustavat minua katsomaan hymyillen kohti tulevaisuutta ja luovat uskoa siihen, että minä pystyn tähän.

Friija – korusarja, joka on tarkkaan harkittu pienintäkin yksityiskohtaa myöten

Idea Friija-korusarjasta syntyi vuoden 2014 keväällä, kun tein koulussa ensimmäisen sarjatyöni. Valmistin silloin ensimmäiset sormuksen mallit sekä yhdet yksinkertaiset korvakorut, jotka myin kouluni opettajille.

Vuosina 2014–2019 valmistin pelkkiä tilaustöitä päivätyöni, harrastukseni ja senhetkisen työkaluarsenaalini sallimissa rajoissa. Vuonna 2020 esikoiseni ensimmäinen vauvavuosi oli ohi ja päätin jatkaa Friija-sarjan kehittämistä. Suunnittelin mallistoon riipuksen sekä näyttävämmän sormuksen. Perustin Koruttamon Facebook-tilin samoihin aikoihin, ja ajatus kokopäiväisestä yrittäjyydestä alkoi konkretisoitua.

Vuonna 2021 päivitin vuoden 2014 sormusmallia ja aloin suunnitella sarjaan näyttävämpiä korvakoruja. Toisen lapseni ensimmäisen vauvavuoden jälkeen alkuvuodesta 2022 täydensin sarjaa suunnittelemalla lisää eri korvakoruvariaatioita, sormuksen, joka sopii sekä kihla- että vihkisormukseksi, sekä kaulakorun, jonka pinnassa valon ja varjon leikki pääsee oikeuksiinsa ihanasti.

Friija-sarja erottuu monista kilpailijoistaan sillä, että koruihin voi asiakkaan toiveesta lisätä kivenistutuksia. Korut ovat käyttötaidetta. Niissä on pirteää energiaa, ja ne välittävät kaikki tunneskaalat. Koruista huokuu leikin kepeys vangittuna aikaa kestävään muotoon.

Ilmavuus, ajattomuus ja kestävyys ovat suunnittelun ydin. Moni on sanonut, että koruista tulee heille mieleen veistoksellisuus. Kun itse katselen koruja, mieleeni tulevat talvi, lumi ja purojen sulamisvedet.

Jo suunnitteluvaiheessa inspiraationlähteitä olivat luonnon ajattomuus, kauneus ja ajatus vapaudesta. Lisäksi taustalla on lisäksi ajatus ilosta ja rohkeudesta. Olen saanut innoitusta myös arkkitehtuurista, esimerkiksi siltojen ilmavista mutta vahvoista rakenteista näyttävine kaarineen.

Etenkin korusarjan riipus herättää minussa mielikuvia luonnosta ja vuodenajoista. Mielikuvat vaihtelevat sen mukaan, minkä kiven asiakas valitsee.

Minulle itselleni oranssista safiirista tai granaatista korussa tulevat mieleen suo ja hillat ja sinisestä topaasista tai safiirista puolestaan virtaava vesi, purot ja kevät sekä taivaansini. Musta timantti ja spinelli herättävät minussa mielikuvan talven kaamoksesta ja revontulista.

Jokainen korunkantaja kokee korut omalla tavallaan ja luo koruilleen omat merkityksensä. Toivon, että valmistamani korut ovat kantajilleen rakkaita ja merkityksellisiä, toimivat muistojen säilyttäjinä ja antavat iloa, voimaa ja rohkeutta aina, kun ne puetaan päälle.